Amfion pro musica classica

Monthly Archives: joulukuu 2009

You are browsing the site archives by month.

Sibelius-Akatemia: Musiikkituntien määrää perusopetuksessa lisättävä

Sibelius-Akatemia on julkaissut linjauksen, jossa vaaditaan musiikin pakollisten tuntien määrän lisäämistä 8. ja 9. luokan tuntijakoon, jolloin opetuksesta vastaa muodollisesti kelpoinen musiikin aineenopettaja.

Linjauksessa Sibelius-Akatemian johto huomauttaa, että ”koulujen musiikinopetus on tärkeä tekijä kulttuurikansalaiseksi varttumisessa sekä tukee nuorten identiteetin rakentumista ja on ainutlaatuinen väylä omien tunteiden käsittelyyn.” Vuoden 2009 lastenkulttuurin valtionpalkinnon saajan ja musiikkikasvatuksen osaston lehtori Soili Perkiön mielestä musiikinopetuksen merkityksen ytimessä on tunneilmaisun oppiminen ja rikastuttaminen. ”Musiikin harjoittaminen on myös osa sitä kokeilevaa orientaatiota, jolla elämää voi tutkia ja ottaa haltuun”, hän kuvailee.

Linjauksen mukaan musiikinopetuksella on mahdollisuus opettaa yhteiseen päämäärään sitoutumista ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Tämä opetus tulisi taata jokaiselle peruskoululaiselle.

Valinnainen musiikki kilpailee oppilaiden suosiosta muiden taito- ja taideaineiden kanssa. Linjauksessa huomautetaan, että 1.-9. luokalla musiikkia opetetaan vain 7 vuosiviikkotuntia, kun muita opetetaan enemmän (kuvataide 8, käsityöt 11 ja liikunta 18 vuosiviikkotuntia). Sibelius-Akatemian johto kuitenkin korostaa, että peruskoulussa oppilaita ei tulisi laittaa valitsemaan musiikin ja kuvataiteen välillä.

Nuorvalaa Kansallisteatterissa

Juhani Nuorvalan musiikkia kuullaan huomenna Kansallisteatterissa ensi-iltaan tulevassa Anton Tsehovin (1860–1904) näytelmässä Platonov. Kyseessä on klassikkokirjailijan nimeämättömäksi jäänyt, vasta vuonna 1923 julkaistu nuoruudenteos, jota on esitetty myös nimellä Näytelmä vailla nimeä. Teoksesta on muokattu myös elokuva Keskeneräinen sävelmä mekaaniselle pianolle.

Nuorvala on säveltänyt musiikin erilaisilla mikrotonaalilla virityksillä varustetuille pianoille ja flyygeleille, joita esityksessä soittavat Anna Kuvaja, Annimari Pelli, Johanna Tilus ja Hanna Tuominen. Näytelmä jatkaa säveltäjän jo vuonna 1996 alkanutta hedelmällistä yhteistyötä ohjaaja, dramaturgi Michael Baranin kanssa.

Kansallisteatteri on kiitettävän ahkerasti tilannut näytelmämusiikkia suomalaisilta säveltäjiltä, viime vuosina muun muassa Eero Hämeenniemeltä, Timo Hietalalta ja Olli Kortekankaalta.

Päätoimittajan terveiset

Kuva: Suomen Porakaivo Oy

”Haluan lukea henkevää, asiantuntevaa kulttuurikritiikkiä ja -analyysiä, jota kirjoittavat integriteettiään ylpeästi vartioivat kulttuuritoimittajat. En usko, että juuri muitakaan kulttuurinharrastajia kiinnostavat kapellimestarin porakaivot tai videopelit. Helsingissä ja ympäri maata julkaistaan kymmenittäin hienoja kirjoja ja järjestetään kulttuuritapahtumia, jotka ansaitsisivat sen palstatilan, joka nyt menee WSOY:lle rahaa tahkoavan viihdekirjailijan markkinointiin.”

– nimimerkki Saara avaa keskustelun Helsingin Sanomissa (Kuva: Suomen Porakaivo Oy)

Chopin vai Schubert?

”Kerroin Mitsuko Uchidalle, että minulla saattaa joskus olla vaikeuksia valita Chopinin ja Schubertin välillä. Myrsky, joka kohosi hänen kasvoilleen olisi sulkenut lentokentät useiksi päiviksi”, kirjoittaa pianisti Jeremy Denk, jonka Read More →

Musiikin tulevaisuus Lebrechtin mukaan

Brittiläinen toimittaja, kirjailija ja taidekriittinen ajattelija Norman Lebrecht on vuosien varrella herättänyt keskustelua muun muassa teoksillaan Maestro Myth (kapellimestarien ammattikunnan synnystä ja nykyisestä tilasta) ja When the Read More →